Noni mistäs sitä sitte alottas ? Okei alotetaan sitte ihan sieltä syntymästä. Mä oon syntynyt siis 3.31996 klo 11.22 Espoossa. Se mitä mulle on mun syntymästä kerrottu on se että olin vaikee lapsi ja äiti synnytti mua 23 tuntia. Noh en kauheesti muista mun ihan kakara iästä mitään, sen tiiän että mulla oli tosi tosi TOSI hyvä kaveri ihan pienest pitäen aina tän vuoden vai viime vuoden loppun asti. Istuttiin kaverin kanssa ihan nappuloina jo hiekkalaatikolla ja leikittiin yhessä. Vaikka mä en henkilön kanssa missään tekemisissä olekkaan tulee se neiti AINA olemaan mun sydämessä ja elämässä. Veikkaan että kaikilla on joku henkilö kenenkanssa ei välttämättä oo enään tekemisissä mut on kuitenki muistoissa ja sydämessä aina. Asuin siis päiväkoti iän Espoossa Kilossa. Siellä se mun lapsuudenkaverikin asu. Noh ko olin päikkärin käyny nii muutettiin kalajärvelle, seki on espoossa. Sitte 6.6.2002 meijän perhe sai lisäystä taas, mun veli syntyi tolloin, meillä on siis 6 vuotta, 3kuukautta ja 3 päivää ikä eroa. Vaikka mä riitelenki mun veljenka tosi usein nii mä rakastan sitä silti. Noh lähetääs sitte siihen ehkä vaikeimaan osuuteen mun elämästä eli mun isä. Mä oon siis ollu ihan pienest pitäen isin tyttö, mun isä ajo rekkaa työkseen ko mä olin pieni. Aina ko iskä lähti vähänki pitemmälle reissulle nii mä kinusin ja kinusin että pääsin mukaan. Noh kyllä äiti sit aika usein anto mun lähteä mukaan. Oon tehny kaiken aina isän kanssa. Mun isä ja äiti eros ko oli 6 tai 7 se oli mulle tosi kova pala. Multa kysyttiin että kummankanssa mä haluan asua noh mitä normaali 6 vuotias lapsi vastaa. No mä ainakin vastasin " molempien" muistan aina ne sanat mitä äiti sano sen jälkeen " Oona se ei oo mahollista". Noi sanat ko äiti mulle sano nin tiesin että kaikki ei oo hyvin, juoksin omaan huoneeseen ja itkin monta päivää hysteerisenä. Sit koitti se päivä ko me äitin ja alle vuoden vanhan veljenikaa lähettiin pois kalajärveltä ja muutettiin järvenperään sellaseen turvakotiin hetkeks. Mun äitin ja isän eron syy on siis se että mun isä on alkoholisti. Noh asuttiin turvakodissa jonkun aikaa ja sitte muutettiin Olariin tai noh kuitinmäkeen. Siellä mä sitte alotin ekan luokan . Muistan ko menin sinne koulun pihalle ekan kerran äitinkanssa, koska en ollu koskaan käyny tutustumassa siel koulussa olin käyny siellä kalajärvellä tutustumassa. Noh ala-aste oli mitä oli, 5-6 luokka oli just sitä että kaikki kiusas toisiinsa mut siitki päästiin aina yli. Oltin 6lk leirikoulussa Hauholla eli täällä hämeenlinnassa päin. Sitte siirryttiinki ylä asteelle luokat hajos ja tuli uusii luokkalaisia, mulla pysy aikalailla ne tärkeimmät kaveri samalla luokalla. Ko me seiskalta päästiin ja alko kesäloma niin mulla alko ehkä toiset vaikemmista ajoista mun elämässä. Loppu kesästä mä en enää jaksanut mun ja mun äidin ainaisii riitoja joten päätin ottaa hatkat ja lähtee kotoota. Noh seurauksena oli sitte muutama kuukaus ekana Kvk:lla eli nuoriso kodissa, sieltä sitten siirto Tiirakallion nuoriso kotiin. Sieltä pääsin sitte kasin joulun jälkeen pois koska muutettiin tänne Hämeenlinnaan. Täällä meni aluks ihan päin suoraan sanottua helvetti, en tuntenut ketään kaikki vaan kiusas mua ja puhu paskaa vaikkei kukaan tienny kuka mä oon tai millanen mä oikeesti oon. Noh sit tutustuin yhteen mun luokkalaiseen ja ollaan senkaa edelleen tosi hyvii kavereita. Olin tosi paljon pois koulusta koska en halunnu olla siellä kiusaamisen takia. Meni sitte muutama kuukaus nii päätin taas ottaa hatkat kotoota ja siitä seurauksena 1kk Hämeenlinnan perhekodissa. Noh nyt asun kuitenki hyvillä mielin kotona. Mun äiti meni naimisiin 11.2. Koulussa kaikki on hyvin ja mulla on hyvä olla nyt. Isästä vielä sen verran että kyllä otin siihen 2010 kesänä ekan kerran 8 vuoteen yhteyttä ja sain osotteen ja menin sitte ihan rohkeesti kaverinkaa ovelle ja iskä avas oven. En ikinä unohda sitä tunnetta ko näin mun isän ekaa kertaa 8 vuoteen. Mä rakastan mun isää aivan älyttömästi ja se on mun elämän tärkein henkilö vaikka en nääkkään sitä paljoa.
siinä minä ja mun isä vielä
Sellanen elämä mulla koko tän kirottamisen ajan eli vajaa puolituntia kuutelin Mc mane - titanic koska se tuo mulle paljon muistoja mieleen ja sen takii helpmpi kirjottaa tätä.
Jos jotain tulee mieleen nii kyselkää toki (:
miksi otit isääsi yhteyttä vasta 8 vuoden jälkeen?
VastaaPoistaKoska en ollu uskaltanut ottaa, mut puhuin kavereitten kanssa ja ne rohkas mua.
VastaaPoistavoinko kysyä että miksi et uskaltanut, mitä pelkäsit?
VastaaPoistaPelkäsin isän reaktiota tai että iskä ei haluu olla munkaa missään tekemisissä.
VastaaPoistatosi surullinen tarina, mutta onneks se loppu kummiski suht koht hyvin :) halusin vaa tietää vähä enemmä millast se arki oli niis nuorisokodeis esim: saiks olla niiku niin pitkään ulkona illal ku halus ja mist sait niiku jotain käyttörahaa ja oliks sul oma huone (minkä kokonen) vai jouduitko jakaa sen jonkun kanssa yms ja oliks sul mitää konetta yms. ja oliks sul joku ns oma huoltaja siel tai jtn? ja sit ku lähit kotoo nii meniks suoraa vaa sinne nuoriso kodin tiskille vai haettiiks sut sinne jostai ja missä olit ennen sitä?
VastaaPoistasisään tuloajat oli, joka viikon to vai pe sai joku 10 e, oma huone oli ei mikään iso suht pieni. konetta ei ollu mutta puheln sai olla mut yöks annettiin aina pois. Ja sit siel oli sellane oma ohjaaja oka hoiti sun asioita. Ja en menny suoraan vaan ko olin ollu tarpeeks kauan poissa kotoota nii lastensuojeluun menee suoraan ilmotus ja sit ne pättää meenkö lastenkotii vai en .. ja mun kohdalla kävi näin.
VastaaPoistaihuna <3
VastaaPoistatack (:
Poista